Lapsiasianeuvottelukunta

Lapsiasiavaltuutetun tukena toimii valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama lapsiasianeuvottelukunta (nykyisen toimikausi päättyy 31.8.2015).

Valtioneuvoston asetus lapsiasiavaltuutetusta määrittelee neuvottelukunnan työskentelyä ja tehtäviä. Lapsiasianeuvottelukunta voi asettaa työryhmiä.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan toimikauden käynnistyttyä 1.5.2014 perustettiin lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin työryhmä sekä loppuvuodesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista edistävä työryhmä (HLBTI ja lapset).

Aikaisemmin toimineista työryhmistä lakkautettiin kuntatyöryhmä. Työtään päivitetyssä tehtävänannossa ja kokoonpanossa jatkoi lapsen oikeuksien viestinnän ja kansainvälisen lapsipolitiikan -työryhmä. Aiemmin perustetuista työryhmistä jatkoi lastensuojelun työryhmä.

Lapsiasianeuvottelukunta kokoontui kertomusvuonna yhteensä neljä kertaa.

Neuvottelukunnan ensimmäinen kokous ajoittui lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan kauden ollessa lopuillaan. Keskeisiä alkuvuoden teemoja olivat katsaus lapsiasiavaltuutetun toimintaan ja sen vaikuttavuuteen vuosina 2005–2013, lapsiasiavaltuutetun toimiston henkilöresurssien vähäisyys sekä valtuutettujen hallinnollisen siirron valmistelu oikeusministeriön yhteyteen.

Tuomas Kurttila aloitti lapsiasianeuvottelukunnan puheenjohtajana 1.5.2014 alkaen.

Lapsiasianeuvottelukunnan sihteerin tehtäviä hoiti alkuvuodesta lakimies Reetta Peltonen (oman toimen ohella). Uudeksi lapsiasianeuvottelukunnan sihteeriksi tuli elokuussa Suomen Unicef ja heidän määräämänään kotimaisen vaikuttamistyön päällikkö Mirella Huttunen.

Lapsiasiavaltuutettu Kurttilan johdolla lapsiasianeuvottelukunnassa käytiin keskustelua:

  • varhaiskasvatuslainsäädännön valmistelusta
  • toimiva lastensuojelu -selvityksen jatkotoimista
  • lastensuojelun laatusuosituksista
  • sosiaalihuoltolain uudistuksesta
  • lapsilisiin tehdyistä muutoksista
  • lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta
  • muutoksista lakiin lapsiasiavaltuutetusta
  • lapsen oikeuksista mediassa
  • valtioneuvoston perheasioiden koordinaation edistymisestä
  • alaikäisen turvapaikanhakijan asemasta ja säilöönotosta
  • valtion taloudesta ja hallituksen lapsipolitiikasta
  • nuorisolain uudistamisesta sekä
  • esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisesta.

Lapsiasianeuvottelukunnassa alustivat muun muassa valtiovarainministeri Antti Rinne (julkisen talouden tila, valtion talousarviovalmistelu), Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen (lapset mediassa), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Salmi (lapsilisät), työ- ja elinkeinoministeriön kaupallinen neuvos Pekka Lindroos (tulevaisuusselonteko) ja valtiovarainministeriön ylijohtaja Lasse Arvela (lapsilisät).

Lapsen oikeuksien viestinnän ja kansainvälisen lapsipolitiikan työryhmä kokoontui vuoden aikana kerran syksyllä.

Työryhmän puheenjohtajana toimi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. Työryhmän sihteerinä aloitti Lastensuojelun Keskusliitto, joka vastasi lapsen oikeuksien viikon operatiivisesta toteutuksesta ja koordinoinnista. Työryhmän tehtävänä oli seurata lapsen oikeuksien viestinnän kansallisen toimeenpanosuunnitelman toteutumista.

Lastensuojelun työryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa. Työryhmän puheenjohtajana toimi erityisasiantuntija Tiina Muukkonen ja sihteerinä erityisasiantuntija Jaana Tervo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Työryhmässä käsiteltiin yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohtelua lastensuojelun näkökulmasta, taustayhteisöjen lastensuojeluun liittyvien palautteiden, kanteluiden ja kansalaisyhteydenottojen keskeisiä kysymyksiä sekä uusperheiden nuorten sijoituksiin liittyvää keskustelua.

Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin työryhmä (LapBu) aloitti toimintansa syksyllä. Sen puheenjohtajana toimi tilaajajohtaja Markku Rimpelä Hämeenlinnan kaupungista ja sihteerinä ylitarkastaja Raija Harju-Kivinen lapsiasiavaltuutetun toimistosta.

Työryhmä kokoontui vuoden aikana yhteensä kolme kertaa ja pienempi työrukkanen ”LapBu-nyrkki” neljä kertaa. Työryhmä laati luonnoksen ”Väestölähtöinen budjetointi ja vaikutusten arviointi, lasten ja nuorten palvelut” esitykseksi hallitusohjelmaan, joka esiteltiin muun muassa lapsiasianeuvottelukunnalle ja valtiovarainministeri Antti Rinteelle.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista edistävä työryhmä (HLBTI ja lapset) aloitti varsinaisen työskentelynsä vuoden 2015 puolella.

Sen puheenjohtajaksi kutsuttiin Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä, sihteerinä toimii lakimies Merike Helander lapsiasiavaltuutetun toimistosta ja oik.yo Juha Rekola lapsiasiavaltuutetun Nuorista Neuvonantajista.

Kuntatyöryhmä kokoontui vuoden aikana kerran. Kokouksessa käsiteltiin kuntauudistusta koskevaa selvitystyötä. Lasten kannalta keskeisiä asioita ovat muun muassa palvelujen saatavuus, tasapuolisuus ja laatu, lasten vaikutusmahdollisuudet, mahdollisuudet opiskeluun lähellä kotia ja kunnan talous ja sen myötä mahdollinen velkaantumisen lasti tuleville sukupolville.