Kansalaisyhteydenotot

Kansalaisyhteydenottojen avulla lapsiasiavaltuutetun toimisto seuraa lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista. Yhteydenotoista saatua tietoa hyödynnetään toimiston arviointi-, edistämis- ja viranomaisyhteistyössä. Kansalaisyhteydenotot voivat johtaa viranomaiskanteluun, aloitteen tai suosituksen antamiseen.

Lapsiasiavaltuutetulle tulee vuosittain satoja yhteydenottoja kansalaisilta, jotka toivovat apua ja neuvoja tai kannanottoa lasta tai perhettä koskeviin asioihin.

Kansalaisten yhteydenotoissa tuodaan usein esiin yleisemmin lasten elämään liittyviä epäkohtia ja ongelmatilanteita. Lapsiasiavaltuutetulla ei ole toimivaltaa antaa ratkaisuja yksittäisen lapsen tai perheen asiassa eikä lapsiasiavaltuutettu voi muuttaa viranomaispäätöksiä.

Vastauksissaan lapsiasiavaltuutetun toimisto pääasiassa ohjaa kansalaisia ottamaan yhteyttä oikeaan viranomaistahoon tai muuhun toimijaan.

Vuonna 2014 lapsiasiavaltuutetun toimistoon tuli 655 kansalaisyhteydenottoa. Edellisenä vuonna yhteydenottoja oli 518 kpl, joten määrä kasvoi huomattavasti.

Sähköpostilla kansalaiset ottivat yhteyttä 284 kertaa (edellisenä vuonna 308), puhelimitse 360 kertaa (ed. vuosi 182), kirjeitse 7 kertaa (ed. vuosi 25) ja neljästi (ed. vuosi 2) kansalainen tuli tapaamaan lapsiasiavaltuutettua toimistolle. Puhelujen määrä lähes kaksinkertaistui.

KANSALAISYHTEYDENOTTOJEN AIHEET 2014

Suurin asiaryhmä vuonna 2014 tulleista yhteydenotoista koski lastensuojelun avo- ja sijaishuoltoa (207 kpl).

Yhteydenotoissa korostuivat huostaanottoihin liittyvät kysymykset sekä ristiriidat sosiaaliviranomaisten ja vanhempien välillä.

Toiseksi eniten yhteydenottoja tuli koskien lasten elatusta, huoltoa ja tapaamisoikeutta (147 kpl). Näissä yhteydenotoissa pohdittiin erityisesti lasten tapaamiseen liittyviä ongelmia, sekä lähi- että etävanhempien kannalta. Isovanhemmat ottivat yhteyttä kertoen vaikeuksista pitää yhteyttä lapsenlapsiin erotilanteissa.

Lastensuojeluun läheisesti liittyen useissa media-asioita koskevissa yhteydenotoissa käsiteltiin lasten oikeutta yksityisyyteen.

Yhteydenottajat olivat huolestuneita verkossa julkaistujen niin sanottujen huostaanottovideoiden negatiivisesta vaikutuksesta lapsen elämään lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä.

Lapsen ”nettijalanjäljen” muodostuminen vanhempien sosiaalisessa mediassa julkaisemien kuvien ja muiden päivitysten kautta huolestutti monia yhteydenottajia.

Kouluaiheiset yhteydenotot kasvoivat edelleen jonkin verran määrän ollessa 96 kpl.

Näissä yhteydenotoissa painottuivat aiheina koulukiusaaminen, kouluverkon karsiminen sekä koulujen home- ja muut sisäilmaongelmat sekä niiden seuraukset, kuten edellisenäkin vuonna.

Aihepiiristä riippumatta kansalaisyhteydenotoista käy ilmi, että kansalaisilla on hyvin vähän tietoa, mistä he voisivat hakea ja saada tarvitsemaansa apua ja tukea.

Tilanne ei juuri ole parantunut viime vuosina. Kyse voi monissa tilanteissa olla lapsen oikeusturvan vaarantumisesta, kun yhteydenotto oikeaan toimivaltaiseen tahoon viivästyy tarpeettomasti. Esimerkiksi aluehallintovirastojen sekä sosiaaliasiamiesten ja potilasasiamiesten tulisi huomattavasti entistä enemmän tiedottaa omasta toiminnastaan.

Yleinen tietämys käytettävissä olevista oikeusturvakeinosta on edelleen liian vähäistä.

Toimiston päätehtävänä on lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon arviointi ja tähän liittyvä lapsen oikeuksien edistäminen sekä lasten mielipiteiden välittäminen päättäjille.

Lapsi- tai perhekohtainen neuvonta ei kuulu lapsiasiavaltuutetun lakisääteisiin tehtäviin ja laajaan, monimuotoiseen kansalaisten neuvontatehtävään ei toimistossa ole resursseja. Jotta kansalaisyhteydenottoihin vastaaminen saataisiin tehokkaammin hoidettua, vastaamisprosessia ryhdyttiin kehittämään vuoden 2014 kesällä.

Verkkosivuille laadittiin muun muassa selkeä ohjeistus yhteydenottotahoista monissa eri lapsen ja perheen elämän haastavissa tilanteissa. Samaa ohjeistusta ryhdyttiin hyödyntämään valtaosassa sähköpostina tulleisiin yhteydenottoihin lähetettävissä vastauksissa.

Yhteydenottojen kirjaamistoimintoa tehostettiin. Syksyn aikana onnistuttiin purkamaan yhteydenotoista syntynyt ruuhka lähes kokonaan. Vuoden lopussa uusiin yhteydenottoihin pystyttiin vastaamaan pääsääntöisesti noin viikon kuluessa.