Terveys ja hyvinvointi

YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011, että Suomi vahvistaa lapsille tarkoitettuja mielenterveyspalveluja ja takaa lapsille pääsyn tutkimukseen ja hoitoihin, tehostaa toimia nuorten päihteiden käytön sekä tupakoinnin vähentämiseksi.

Nykytila

Lasten terveyden ja hyvinvoinnin tilassa nähdään sekä myönteistä että kielteistä kehitystä. Terveyserojen kasvu alkaa varhain ja kehitys palautuu lapsen varhaisiin kasvuympäristöihin.

Esimerkiksi 21 prosenttia ammattiin opiskelevista nuorista on kokeillut huumeita, kun vastaava luku on lukiolaisista 13 prosenttia (THL, Kouluterveyskysely). Tosi humalaan itsensä vähintään kerran kuussa juo ammattiin opiskelevista 35 prosenttia, lukiolaisista 20 prosenttia (THL, Kouluterveyskysely).

Ammattiin opiskelevista tupakoi päivittäin 36 prosenttia, lukiolaisista 8 prosenttia (THL, Kouluterveyskysely). Kuitenkin kaikilla lapsilla tupakointi ja humalahakuinen alkoholinkäyttö ovat vähentyneet.

Mielenterveyden oirehdinta ja ylipaino ovat lasten suurimpia hyvinvointi- ja terveysongelmia. Joka viides yläkoulussa oleva tyttö kokee masentuneisuutta, vuosituhannen vaihteessa vastaava luku oli 14 prosenttia (THL, Kouluterveyskysely).

Masentuneisuutta ilmenee erityisesti lapsilla, joiden vanhemmilla on työttömyyttä ja joiden koulutustaso on matala. Lasten ja erityisesti poikien ylipaino on yleistynyt voimakkaasti. Vuonna 2013 pojista joka neljäs ja tytöistä joka kuudes oli ylipainoinen, 1970-luvun lopussa vastaavat luvut olivat pojilla ja tytöillä kahdeksan prosenttia (Nuorten terveystapatutkimus).

Hallituskauden toimet

”Kavennetaan kouluterveydenhuollon alueellisia eroja varmistamalla neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen toimeenpano. Erityistä huomiota kiinnitetään ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveyspalvelujen kehittämiseen.”

”Mielenterveysongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa.”

”Alkoholimainontaa rajoitetaan kieltämällä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan mainonnan keinot ja sellaiset mainonnan keinot, joilla annetaan kuva alkoholin sosiaalista ja seksuaalista menestystä lisäävistä vaikutuksista.”

Hallituskauden aikana on toimeenpantu äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluita koskevat uudistukset (terveydenhuoltolaki 1326/2010, valtioneuvoston asetus 338/2011). Valtakunnallisten seurantakyselyjen mukaan neuvolan ja kouluterveydenhuollon määräaikaiset terveystarkastukset näyttävät toteutuvan säännösten mukaisesti, vaikkakin kuntakohtaisia eroavaisuuksia ilmenee.

Uudistuksissa on painotettu koko perheen hyvinvoinnin monipuolista arviointia, millä on pyritty varmistamaan kohdennettua tukea ongelmia ehkäisevästi. Opiskeluterveydenhuollosta ei ole tehty kattavaa seurantatutkimusta. Sosiaali- ja terveysministeriön opiskeluterveydenhuollon kehittämisryhmä on tuottanut raportin opiskeluterveydenhuollon kehittämistarpeista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut opiskeluterveydenhuollon kehittämisohjelman vuosille 2014–2018.

Hallitus antoi esityksen uudeksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi vuodenvaihteessa 2013 ja laki (1287/2013) tuli voimaan vuoden 2014 elokuussa. Lakia sovelletaan esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ja sen piirissä on yli 800 000 lasten ja nuorta sekä yli 3000 koulua ja oppilaitosta.

Lain tavoitteena on siirtää painopistettä yksilö- ja ongelmakeskeisestä työstä yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Laki painottaa oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta yhteisöllisessä oppilas- ja opiskeluhuollossa. Laki velvoitti uudistamaan opetussuunnitelman perusteet kaikkien kouluasteiden osalta. Opetussuunnitelmissa annetaan tarkemmat määräykset esiopetusyksiköille, kouluille ja oppilaitoksille koulu- ja oppilaitoskohtaisista oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelmista.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki säätää toisen asteen opiskelijoille psykologi- ja kuraattoripalvelut, joihin opiskelijan on päästävä seitsemän päivän määräajassa. Kiireellisissä tapauksissa palveluun on päästävä samana tai seuraavana päivänä. Terveydenhoitajan vastaanotolle on päästävä tarvittaessa ilman ajanvarausta.

Hallitus uudisti alkoholilainsäädäntöä rajoittamalla alkoholimainontaa lasten ja nuorten suojelemiseksi. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2015 alusta alkaen. Tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa lapset ja nuoret altistuvat alkoholimainonnalle.

Lakiuudistuksessa mietojen alkoholijuomien mainonta kiellettiin yleisillä paikoilla, kuten bussipysäkeillä, liikennevälineissä ja mainostauluilla. Alkoholin televisiomainontaa koskeva kello 21:n aikaraja nostettiin kello 22:een saakka. Sama aikarajoitus koskee radiomainontaa. Kiellettyä on mietojen alkoholijuomien mainonta, jossa kuluttajat osallistuvat peliin, arpajaisiin tai kilpailuun. Kuluttajien itsensä tuottamaa tai jakamaa sisältöä, kuten kirjoituksia, valokuvia tai mainosfilmejä, ei saa käyttää mainonnassa. Tämä vaikuttaa alkoholin mainostamiseen sosiaalisessa mediassa, mutta ei koske kansalaisten omaa viestintää.

Hallitus antoi esityksen uudeksi liikuntalaiksi syksyllä 2014 (HE 190/2014 vp) , joka hyväksyttiin eduskunnassa 3.3.2015. Lain keskeisenä tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikuntaan sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettama terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä valmisteli vuosina 2012–2013 terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset. Näistä valmisteltu tarkennettu toimenpidesuunnitelma julkistettiin vuoden 2014 joulukuussa. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen liikunnan avulla on linjauksissa mukana. Erityistä huomiota on kiinnitetty ylipainoisiin ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.

Hallitus on jatkanut Liikkuva koulu -ohjelmaa, jossa on mukana noin 800 koulua. Vuodesta 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana on valmisteltu varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaa, jonka tavoitteena on uudistaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria liikunnallisemmaksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksissa on painotettu yleisesti ottaen lapsia ja nuoria muun muassa seuratoiminnan kehittämistuessa sekä erityisesti maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria muun muassa osana kotouttamistoiminnan liikunnallista kehittämistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koordinoinut kansallista lihavuuden ehkäisyohjelmaa vuosina 2012–2015.

Lapsiasiavaltuutetun arvio ja esitys

  • Hallituskauden aikana toimeenpannut uudistukset neuvolan ja kouluterveydenhuollon määräaikaisia terveystarkastuksia koskien ovat parantaneet lapsen koko kasvuympäristön ja perheen huomioon ottamista. Laajat perhekohtaiset terveystarkastukset mahdollistavat kaikkien perheiden säännöllisen kohtaamisen.
  • Oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätäminen luo perustan kehittää pitkäjänteistä oppilas- ja opiskelijahuoltotyötä. Yhteisöllisen oppilas- ja opiskelijahuollon näkökulma vahvistaa ongelmia ehkäisevää hyvinvointityötä.
  • Alkoholimainontaa koskevat rajoitukset ovat tarpeellisia ja ne vaikuttavat myönteisesti lasten hyvinvointiin. Poikkeuksena hallituksen myönteisistä uudistuksista alkoholimainontaa saa edelleen harjoittaa yleisötilaisuuksissa, kuten urheilutapahtumissa ja konserteissa. Alkoholin saatavuuden ja mainonnan rajoittaminen sekä alkoholin hinnan korottaminen ovat edelleen tehokkaita toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi.
  • Lasten liikkumisen edistämiseksi tehdyt toimenpiteet sekä liikunta- ja koulutoimen puitteissa että lasten harrastustoiminnan tukemisessa ovat olleet merkittäviä. Ministeriöiden yhteistyöllä toteutetut hankkeet ja säädösvalmistelu ovat luoneet puitteet kuntien hyvinvointityölle lasten terveellisten elämäntapojen ja muun muassa riittävän liikunnan tukemiseksi. Perusopetuksen kehittämisessä on tarpeen jatkaa hyvin käynnistynyttä liikunnan uudistamista, muun muassa poistamalla numeroarviointi.