Perhe, vapaa-aika ja osallisuus

YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011, että Suomi lisää resursseja perheneuvontaan ja varmistaa, että lapsia kuullaan heitä koskevissa oikeudenkäynneissä ja hallintomenettelyissä myös huostaanottotapauksissa.

Nykytila

Lasten suhde omiin vanhempiinsa on kehittynyt myönteisesti 2000-luvulla (THL, Kouluterveyskyselyt). Erityisesti niiden poikien osuus, joilla on keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, on pienentynyt.

Vuonna 2013 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kahdeksan prosenttia arvioi, ettei pysty juuri koskaan keskustelemaan omista asioistaan vanhempiensa kanssa, kun vuosituhannen alussa vastaava luku oli noin kaksinkertainen.

Noin joka kymmenennellä yläkoululaisella pojalla ei ole läheistä ystävää, viimeisten 15 vuoden aikana luku on puolittunut (THL, Kouluterveyskyselyt).

Lapsiperheistä 21 prosenttia on yksinhuoltajaperheitä ja yhdeksän prosenttia uusperheitä (Tilastokeskus, Perheet). Kokonaiseronneisuusluku on vaihdellut Suomessa 47:n ja 51:n välillä vuodesta 1994 (Tilastokeskus, Väestönmuutostilastot). Tämän mukaisesti arviolta noin puolet avioliitoista päättyy eroon. Suomen eronneisuusluku on ollut Euroopan Unionin korkeimpien joukossa 2000-luvulla.

Lapsiperheiden kotipalvelu vähentyi voimakkaasti 1990-luvun laman aikana. Kun vuonna 1990 kotipalvelua sai yli 52 000 perhettä, vuonna 2012 kotipalvelua sai runsaat 9 000 perhettä (Tilastokeskus, SOTKAnet).

Hallituskauden toimet

”Vanhemmuuden tukea sekä lasten vanhempien parisuhdeneuvontaa kehitetään ja lisätään.”

”Erosovittelua kehitetään lapsen edun vahvistamiseksi ja vanhemmuuden toteutumiseksi.”

”Lasten asemaa parannetaan oikeudenkäytössä esimerkiksi valtakunnallistamalla tuomarin, asiantuntija-avustajan ja vanhempien yhteistyömalli.”

”Pienten lasten vanhempien mahdollisuutta perheen ja työn joustavaan yhdistämiseen tuetaan.”

”Harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon erityisesti lasten ja nuorten osalta kiinnitetään erityistä huomiota.”

”Vakiinnutetaan koulujen kerhotoiminta, joka yhdessä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa antaa oppilaalle mahdollisuuden harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Lisätään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1–2 luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville.”

”Uudistetaan isyyslaki ja ajanmukaistetaan avoliitossa syntyvien lasten isyyden tunnustamista koskeva sääntely.”

Uudessa sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) määritellään maksuttomat sosiaalipalvelut, jollaisena säilyy edelleen kasvatus- ja perheneuvonta. Uutena palvelukokonaisuutena säädettiin maksuttomaksi lapsen ja vanhemman valvotut ja tuetut tapaamiset sekä valvotut vaihdot.

Lain esitöissä uudistusta perusteltiin lapsen edulla, jonka varmistamiseksi turvataan tapaamisten toteutuminen sekä edesautetaan sopimusten ja päätösten noudattamista ilman maksuista mahdollisesti muutoin aiheutuvia riitoja.

Osassa käräjäoikeuksista kokeiltiin 1.1.2011–30.4.2014 Lapsiystävällinen oikeus -hankkeessa asiantuntija-avustajan käyttämistä lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevassa tuomioistuinsovittelussa.

Kokeilun tavoitteena oli luoda lapsen edun toteuttava, nopea ja tehokas menettely lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevien asioiden käsittelemiseksi (niin sanottu Follo-malli). Kokeilun tulosten perusteella hallitus esitti (HE 186/2013 vp) asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelun vakinaistamista ja valtakunnallistamista. Oikeusministeriön arvion mukaan onnistuneet sovittelut vähentävät huoltoriitaoikeudenkäyntejä, sosiaalitoimen olosuhdeselvitystyötä ja vaikuttavat näin ollen eroperheiden asioita käsittelevien viranomaisten työhön. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.5.2014.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi sekä tasa-arvon edistämiseksi hallitus pidensi 1.1.2013 alkaen isyysvapaan 18 arkipäivästä 54 arkipäivään. Kertyvästä yhdeksästä viikosta isä voi pitää yhdessä äidin kanssa kolme viikkoa. Koko jakso tai osa siitä on mahdollista siirtää käytettäväksi ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.

Vuoden 2014 alusta alkaen tuli voimaan niin sanottu joustava hoitoraha alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalle, jonka työaika on viikoittain keskimäärin enintään 30 tuntia.

Eduskunta hyväksyi vuoden 2014 lopulla uuden isyyslain, joka tulee voimaan 1.1.2016. Avioliittoon perustuva isyysolettama säilyy lähes nykyisellään. Jos isyys ei määräydy äidin avioliiton perusteella, isyyden voi selvissä tapauksissa tunnustaa ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäynnin yhteydessä. Samassa yhteydessä voidaan tehdä sopimus lapsen yhteishuollosta. Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämistä luovutaan. Lisäksi uusi isyyslaki laajentaa isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta.

Lasten harrastusmahdollisuuksien edistämiseksi ja yksinäisyyden lievittämiseksi sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi koulujen kerhotoimintaa on tuettu valtionavustuksilla vuodesta 2008 alkaen. Toiminta tavoittaa 330 000 lasta, mikä on 62 prosenttia kaikista peruskouluikäisistä. Yhteensä kerhoja on toiminnassa noin 27 500. Kerhotoiminta on lapselle ja perheelle maksutonta.

Aamu- ja iltapäivätoiminnassa, jota ohjaavat vuonna 2011 uudistetut perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, on noin 53 000 lasta vuosiluokilta 1-2 sekä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Suomen kunnista kolme ei järjestä aamu- ja iltapäivätoimintaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut ovat noin 20–140 euroa kuussa ja toiminta työllistää 7 500 ohjaajaa.

Hallitus antoi esityksen uudeksi kuntalaiksi (HE 268/2014 vp) vuoden 2014 marraskuussa. Eduskunta hyväksyi kuntalakia koskevan esityksen 13.3.2015. Kuntalaissa säädettiin kunnille velvoite asettaa nuorisovaltuusto tai vastaava muu nuorten vaikuttajaryhmä lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseksi.

Lapsiasiavaltuutetun arvio ja esitys

  • Vanhempien huoltoriitoihin tarjottava tuki sovittelutoiminnan ja sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina parantaa nykytilaa. Uusi kuntalaki on myönteinen lasten osallisuuden tukemisessa. Koulujen kerhotoiminnan sekä ilta- ja aamupäivätoiminnan ylläpitäminen laajan joukon lapsia saatavilla edellyttää riittävästä rahoituksesta huolehtimista. Hallituksen toimet työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi lapsen edun näkökulmasta ovat olleet vaatimattomia, vaikkakin niin sanotun joustavan hoitorahan käyttöönotto oli myönteistä.
  • Suomen vanhempainvapaajärjestelmässä on tarpeellista edetä muiden Pohjoismaiden tapaan malliin, jossa molemmille huoltajille on kiintiöitynä vahvemmin oma osuus vapaista. Hyvänä lähtökohtana uudistukselle toimii niin sanottu vanhempainvapaan joustomalli.
  • Lasten osallisuuden ja harrastusmahdollisuuksien tukemiseksi on tarpeen kehittää peruskoulua vastaamaan niin sanotun eheytetyn koulupäivän tai kokonaiskoulupäivän mallia.
  • Uusi kuntalaki vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta kuntahallinnossa. Hallituksen on tärkeää tukea Suomen lasten parlamenttien valtakunnallista toimintaa, mikä osaltaan toimeenpanee uuden kuntalain säännöksiä lasten ja nuorten osallisuudesta.