Materiaalinen elintaso

YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011, että Suomi tukee vähäosaisia perheitä, etenkin yksinhuoltajia, monilapsisia perheitä sekä pienten lasten perheitä, takaa kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon, vahvistaa lasten köyhyyttä koskevaa tilastointia ja tutkimustiedon arviointia toimenpiteiden tehostamiseksi.

Nykytila

Lasten aineellinen elintaso on Suomessa keskimäärin hyvä. Vuonna 2012 lapsista yhdeksän prosenttia kuului pienituloisiin perheisiin, mikä tarkoitti noin 100 000 lasta (Tilastokeskus, Tulonjakotilasto).

Yhden huoltajan kotitalouksista noin joka viides oli vuonna 2013 pienituloinen, kun kahden huoltajan kotitalouksista vastaava luku oli 7 prosenttia (Tilastokeskus, Tulonjakotilasto).

Lapsista 1,2 prosenttia, vuonna 2011 lähes 13 000 lasta kuului kotitalouteen, joka saa pitkäaikaisesti eli vähintään kymmenen kuukautta toimeentulotukea (THL, Toimeentulorekisteri). Materiaalinen elintaso on erityisen heikkoa yhden huoltajan perheillä.

Lähes kahdeksan prosenttia eli 83 000 lasta kuului vuonna 2011 perheeseen, jossa aikuiset eivät juurikaan käy töissä (Eurostat database, Labour Force Survey 2013).

Hallituskauden toimet

”Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava.”

”Hallitus toimii voimakkaasti köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan.”

”Yhdessä pidetään kaikista huolta.”

Lapsilisien indeksikorotuksia ei ole tehty vuodesta 2013 alkaen. Seuraavan kerran korotus on määrä tehdä vuonna 2016, jolloin lapsilisät olisivat indeksijäädytyksestä johtuen reaalisesti vajaat kahdeksan prosenttia pienemmät kuin tilanteessa, jossa indeksitarkistukset olisi tehty lainsäädännön mukaisesti.

Yhden lapsen lapsilisässä indeksijäädytysten vuoksi lapsilisä jää 8 euroa/kk pienemmäksi vuoteen 2015 mennessä, kahden lapsen lapsilisät jäävät 18 euroa/kk, kolmen lapsen lapsilisät 29 euroa/kk ja neljän lapsen lapsilisät 43 euroa/kk. Vuonna 2004 lapsilisän arvo oli vuoden 2013 rahassa mitattuna 120 euroa, kun se oli 104 euroa vuonna 2013.

Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2015–2018 hallitus on päättänyt lapsilisiin kohdistuvasta 8,1 prosentin leikkauksesta vuodesta 2015 alkaen, mikä tarkoittaa 110 miljoonan euron säästöä. Yksinhuoltajille maksettavaan korotukseen ei tehty leikkauksia (HE 165/2014 vp, HE 122/2014 vp).

Kompensoidakseen lapsilisäleikkausta hallitus valmisteli pienituloisille lapsiperheille kohdistetun lapsivähennyksen verovuosille 2015–2017, jonka kustannukset ovat vuositasolla noin 70 miljoonaa euroa. Lapsivähennys pienentää verovelvollisen veroja vähennyksen määrän verran.

Tulojen jäädessä niin pieniksi, ettei veroa makseta, ei vähennystä ole mahdollista tehdä. Vähennyksen piiriin arvioidaan tulevan noin 770 000 verovelvollista.

Yksinhuoltajien asumistuen taso nousee asumistukilaissa (938/2014) tehdyllä perusomavastuun laskentakaavan muutoksella, jossa lapset saavat aikaisempaan verrattuna suuremman painoarvon. Toimeentuloturvaan on vuoden 2012 alusta alkaen (laki toimeentulotuesta 1184/2011) tehty tasokorotus ja yksinhuoltajien perusosaan korotus.

Lapsiasiavaltuutetun arvio ja esitys

  • Hallituskauden vaikutukset perheiden materiaaliseen elintasoon ja erityisesti ostovoimaan ovat ristikkäisiä. Työttömyysturvaa, asumistukea ja toimeentulotukea on parannettu, mutta samaan aikaan on tehty kaikkia perheitä koskeva lapsilisien pienentäminen.Osalle perheistä lapsilisäleikkaus kompensoidaan verotuksen kautta, mutta köyhimpien perheiden, joilla ei ole riittävästi verotettavia tuloja, asema heikkenee. Edellä oleva todentaa, ettei hallitus ole kyennyt perhe-etuuksien tason ja tulonsiirtojen suuruuden osalta johdonmukaiseen, tiedolla johdettuun päätöksentekoon.
  • Perhe-etuuksiin on palautettava indeksikorotukset. Hallituksen on kiinnitettävä erityistä huomiota yhden huoltajan perheiden toimeentuloon.