Kasvuympäristön turvallisuus

YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011, että Suomi tehostaa toimiaan kiusaamisen ja ahdistelun estämiseksi kouluissa, vahvistaa ennalta ehkäiseviä palveluja erityisesti päihdeongelmaisten perheiden osalta, varmistaa ruumiillisen kurituksen kieltävän lainsäädännön täysimittaisen täytäntöönpanon ja edistää väkivallattomia kurinpidon muotoja.

Nykytila

Koulukiusaaminen ei ole vähentynyt 2000-luvun aikana. Yläkoululaisista 7 prosenttia joutuu viikoittain kiusatuksi (THL, Kouluterveyskysely).

Toistuvasti kiusatuista tai toisten kiusaamiseen peruskoulussa osallistuneista 68 prosenttia ilmoittaa, etteivät koulussa työskentelevät aikuiset puutu kiusaamiseen ja lukioiden osalta vastaava luku on 85 prosenttia (THL, Kouluterveyskysely). Ammattiin opiskelevista tytöistä noin kolmannes on kokenut seksuaalista väkivaltaa (THL, Kouluterveyskysely).

Kuudesluokkalaisista 13 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 16 prosenttia kertoo, että perheessä juodaan alkoholia useasti viikossa (Lapsiuhritutkimus, 2013). Lasten kotona kokema kuritusväkivalta on vähentynyt viime vuosina, mutta silti joka viides yhdeksäsluokkalainen vuonna 2013 kertoi kokeneensa kotona fyysistä kuritusväkivaltaa (Lapsiuhritutkimus, 2013).

EU:n perusoikeusviraston vuonna 2014 julkistaman tutkimuksen mukaan suomalaisista naisista jopa noin puolet on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, mikä on toiseksi eniten EU:n alueella.

Hallituskauden toimet

”Tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi.”

”Turvakotipalveluja lisätään alueellisen tasa-arvon edistämiseksi.”

”Edistetään sovittelun käyttöä konfliktinratkaisukeinona erilaisissa rikos- ja riita-asioissa oikeudenkäyntimenettelyn nopeuttamiseksi.”

Hallitus valmisteli perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskien säädösmuutokset, joiden tavoitteena oli turvata koulujen työrauha sekä lisätä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja osallisuutta (HE 66/2013 vp). Opettajien ja rehtorien toimivaltuuksia lisättiin niin sanottuun häiriökäyttäytymiseen puuttumisessa.

Kasvatuskeskustelusta säädettiin ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään käyttäytymiseen. Oppilaskunnat säädettiin peruskouluihin vahvistamaan yhteisöllistä toimintakulttuuria. Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta muun muassa järjestämällä mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssääntöjen valmisteluun. Niin sanotut koulujen työrauhaa koskevat säädösmuutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alusta alkaen.

Suomessa käynnistettiin vuonna 2006 KiVa Koulu -ohjelma, joka on käytössä 90 prosentissa perusopetuksen kouluista. Ohjelman on tutkittu vaikuttavan kiusaamisen vähentymiseen. Ohjelman toimeenpanon laadussa on selkeitä koulu- ja kuntakohtaisia eroja.

Hallitus luopui alkoholilainkokonaisuudistuksesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriössä hyvin edenneestä virkavalmistelusta. Samaan aikaan tutkimustieto on ollut yksiselitteistä aikuisten alkoholinkäytön haitallisista vaikutuksista lapsiin. Päihteiden käytöllä on yhteys lastensuojelutarpeeseen. Yksittäisistä selvityksistä on todennettavissa vanhempien runsaan päihteiden käytön olleen osasyynä tai keskeisenä syynä noin 30–50 prosentissa huostaanotoista. Alle 12-vuotiaiden lasten osalta osuus on korkeampi.

Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelytapausten määrän kehitys korreloi alkoholin kokonaiskulutuksen kehityksen kanssa. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvaessa pahoinpitelytapauksen määrä kolminkertaistui vuodesta 1969 vuoteen 2011, jolloin pahoinpitelytapauksia kirjattiin 40 590.[1]

Euroopan neuvostossa valmistellun yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus) ratifiointia Suomessa selvittänyt työryhmä jätti mietintönsä 28.3.2013. Hallituksen esitys yleissopimuksen hyväksymisestä siihen liittyvine säädösmuutoksineen (HE 155/2014 vp) hyväksyttiin eduskunnassa 25.2.2014.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössään (TyVM 15/2014 vp) esittämän ehdotuksen mukaan eduskunnassa hyväksyttiin lausuma, jonka mukaan muun muassa turvakotiverkosto tulee rakentaa asteittain Euroopan neuvoston perheväkivaltaa vastustavan erikoisyksikön suosituksessa tarkoitetulle tasolle ja tähän on varattava riittävät, vuosittain nousevat määrärahat.

Valiokunta piti erityisen tärkeänä, että tukipalveluissa tunnistetaan ja huomioidaan erityisen haavoittuvana ryhmänä lapset, jotka elävät väkivaltaisissa perheissä. Eduskunta hyväksyikin lausuman, jonka mukaan kaikkien yleissopimuksen mukaisten erityispalvelujen osalta ryhdytään kiireellisesti toimiin toimivien palveluketjujen ja matalan kynnyksen tukipalvelujen varmistamiseksi.

Hallitus päätti osana kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä, toiminnan tehostamisesta ja maksuperusteiden tarkistamisesta siirtää turvakodit valtion rahoitusvastuulle vuodesta 2015 alkaen. Eduskunta hyväksyi 10.12.2014 lain valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (HE 186/2014 vp). Muutos otettiin valtiontalouden kehyksissä huomioon lisäämällä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle erillinen 8 miljoonan euron määräraha sekä vähentämällä neljä miljoonaa euroa peruspalvelujen valtionosuusmäärärahasta.

Vuoden 2015 alussa hallituksen antamassa lisätalousarviossa turvakotien rahoitukseen budjetoitiin 3,3 miljoonaa euroa lisää.

Lapsiasiavaltuutetun arvio ja esitys

  • Lapsen turvallisen kasvuympäristön kannalta alkoholilain kokonaisuudistuksen kariutuminen on valitettavaa. Kaikki toimet vähentää alkoholinkulutusta muun muassa saatavuutta rajoittamalla ja hintaa nostamalla parantavat lasten hyvinvointia. Samaan aikaan kyseiset toimet ovat kansantaloudellisesti tuottavia, vaikka otettaisiin huomioon toimenpiteistä aiheutuva mahdollinen matkustajatuonnin lisäys. Aikuisten alkoholinkäytön osalta hallitus ei ole pystynyt riittäviin ja tarvittaviin toimenpiteisiin. Raittiustyölain muuttaminen uudeksi ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevaksi laiksi (HE 339/2014 vp, hyväksytty eduskunnassa 12.3.2015) on myönteinen päivitys kunnissa tapahtuvaa ehkäisevää päihdetyötä koskien.
  • Oppilaskuntien aseman vahvistaminen perusopetuslakiin on myönteinen toimenpide. Yhteisöllisen toimintakulttuurin tukeminen mahdollistaa oppilaiden mielipiteiden ja näkökulmien huomioon ottamisen kouluarjen suunnittelussa. Oppilaiden aseman tunnistaminen muun muassa koulujen järjestyssääntöjen valmistelussa on myönteinen uudistus. Parhaimmillaan näillä toimilla on positiivinen vaikutus oppilaiden kokemaan kouluviihtyvyyteen.
  • Hallituksen päätös valtiollistaa turvakotien rahoitus tukee parhaimmillaan turvakotitoiminnan pitkäjänteisyyttä, läpinäkyvyyttä sekä mahdollistaa paremmin seurantatietojen keräämisen turvakotitoiminnasta. Uudistus toimeenpanee Suomen vuonna 2011 allekirjoittamaa Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus).
  • Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi hallituksen on tarpeen vahvistaa varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa kiusaamattomuuden kulttuuria. Tämä vaatii varhaiskasvatukseen rakennettavaa omaa toimintaohjelmaa, esimerkkinä perusopetuksessa toimiva KiVa Koulu -ohjelma. KiVa Koulu -ohjelman toimivuutta yläkouluissa on tarpeen kehittää. Nuorisotyötä on integroitava peruskouluun.
  • Päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmien laajuudesta ja yleisyydestä johtuen valtion rahoitusta ja valvontaa on lisättävä terveellisten ja turvallisten kasvu- ja oppimisympäristöjen takaamiseksi lapsille.

 


[1] THL:n raportti 13/2013: Alkoholi Suomessa – Kulutus, haitat ja politiikkatoimet.