Erityisryhmien tarkastelua

YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011, että Suomi tehostaa pyrkimyksiä torjua kaikkia syrjinnän muotoja, mukaan lukien vammaisiin lapsiin, maahanmuuttaja- ja pakolaislapsiin sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin kohdistuva syrjintä.

YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011, että Suomi:

  • selvittää ja huomioi vammaisten lasten mielipiteet
  • parantaa opettajien valmiuksia opettaa vammaisia lapsia ja lapsia, joilla on erityistarpeita
  • sisällyttää vähemmistöjen oikeudet opettajien koulutukseen ja koulujen opetussuunnitelmiin
  • takaa vammaisten lasten yhdenvertaisen oikeuden osallistua yleisopetukseen
  • varmistaa vammaisille lapsille riittävän määrän henkilökohtaisia avustajia sekä tulkkaus- ja kuljetuspalveluja
  • varmistaa laitoksiin sijoitettujen lasten pääsyn yleisopetukseen
  • takaa vammaisille lapsille yhdenvertaisen oikeuden saada laadukkaita terveyspalveluita
  • vahvistaa vammaisia lapsia koskevaa tilastointia ja tilastollista analysointia.

YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011, että Suomi kohtelee turvapaikanhakijaa, jonka alaikäisyydestä on epävarmuutta, ensisijaisesti lapsena, ja varmistaa, että turvapaikanhakijalapsia ei oteta säilöön kuin viimesijaisena toimenpiteenä, mahdollisimman lyhyeksi aikaa, kun muut vaihtoehtoiset toimet eivät ole mahdollisia.

YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011, että Suomi seuraa ja arvioi romani- ja saamelaislasten oikeuksien huomioonottamista kansallisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa, varmistaa kaikkien romani- ja saamelaislasten oikeuden kielen ja kulttuuritekijät huomioiviin koulutus- ja terveydenhuoltopalveluihin ja ratifioi ILOn yleissopimuksen no 169 itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoista.

Hallituskauden toimet

”Hallitus toimii määrätietoisesti rasismia ja syrjintää vastaan.”

”Kehitetään viittomakielisten oikeuksien toteutumista ja selvitetään mahdollisuus säätää viittomakielilaki.”

”Alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden säilöön ottaminen kielletään. Kehitetään säilöönoton vaihtoehtoja.”

”Tavoitteena on hallituskauden aikana ratifioida ILO:n alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus 169 sekä YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus.”

”Varmistetaan vammaisten lakisääteisen henkilökohtaisen avun kattavuutta.”

”Yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi hallitus tehostaa rasismin, suvaitsemattomuuden ja muukalaisvihamielisyyden vastaista työtään sekä erilaisiin vähemmistöihin, kuten vammaisiin, eri uskontoa tai vakaumusta edustaviin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvien viharikosten torjuntaa.”

Uusi yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) tuli voimaan 1.1.2015. Lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Syrjintä on kiellettyä muun muassa iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen ja muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää. Velvollisuutta tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi laajennettiin uudessa laissa.

Syrjityksi tulleiden oikeussuojaa parannettiin laajentamalla hyvityssäännöksen käyttöalaa. Yhdenvertaisuuslain uudistuksen yhteydessä selkeytettiin naisten ja miesten tasa-arvosta säädetyssä laissa (609/1986) oppilaitoksia koskevia tasa-arvon edistämissäännöksiä ja ne laajennettiin koskemaan perusopetusta antavia oppilaitoksia.

Hallituksen esitys uudeksi viittomakielilaiksi (HE 294/2014 vp) hyväksyttiin eduskunnassa 12.3.2015. Esityksen mukaan viittomakielilaki tulee olemaan suppea yleislaki, jonka tarkoituksena on edistää viittomakieltä käyttävän kielellisten oikeuksien toteutumista.

Viranomaisen on toiminnassaan edistettävä viittomakielisen mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Keskeistä on edistää viittomakielisen mahdollisuutta käyttää viittomakieltä varhaiskasvatuksessa sekä oikeutta saada perusopetusta omalla kielellään ja viittomakielen opetusta etenkin perusopetuksessa.

Viittomakielisen kielellisistä oikeuksista säädettäisiin jatkossakin erillislaeissa, esimerkiksi perusopetuslaissa (628/1998) sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetyssä laissa (812/2000). Eduskuntakäsittelyssä edellytettiin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu.

Hallituksen esitys koskien ulkomaalaislain sekä säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain muuttamista (HE 172/2014 vp) hyväksyttiin eduskunnassa 13.3.2015. Muutoksilla rajataan alaikäisiin kohdistuvaa säilöönottoa, mutta sitä ei kielletä täysin.

Yksin maahan tulleita alle 15-vuotiaita lapsia ei saisi enää ottaa säilöön lainkaan. Yksin tulleen 15 vuotta täyttäneen ilman huoltajaa olevaa kansainvälistä suojelua hakevaa lasta ei saa ottaa säilöön ennen kuin häntä koskeva maastapoistamispäätös on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi. Tuolloin säilöönotto voi kestää enintään 72 tuntia, mutta erityisistä syistä sitä voidaan jatkaa 72 tunnilla.

Eduskunnassa lakiin lisättiin korotettu vaatimus siitä, että säilöönoton on oltava viimesijaisena keinona välttämätön. Eduskunta painotti, että lapsi tulee aina sijoittaa säilöönottoyksikköön poliisin tai rajavartiolaitoksen pidätystilojen sijaan. Tämä kirjattiin selkeästi säännökseen.

Sisäministeriössä tehtiin vuoden 2014 lopulla selvitys säilöönoton vaihtoehdoista ja sen yhteydessä pidettiin tärkeänä edellä mainittujen säännösmuutosten seurantaa ja niiden vaikutusten arviointia. Vaihtoehtoisia uusia tai täydentäviä turvaamistoimia olisi siten ajankohtaista harkita lähtökohtaisesti vuonna 2016.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koskeva hallituksen esitys (HE 266/2014 vp) hyväksyttiin eduskunnassa 13.3.2015. Muutosten tarkoituksena on vahvistaa ihmiskaupan uhrin auttamisjärjestelmän tehtävät laissa. Uhrien tunnistamisesta ja auttamisesta tulisi näin ennustettavampi ja läpinäkyvämpi sekä vastuujaoltaan selkeämpi kokonaisuus, jossa uhreja suojellaan ja uhrien ihmisoikeudet ja yhdenvertainen kohtelu turvataan.

Lapsi voi olla itse ihmiskaupan uhri, mutta sen lisäksi auttamistoimia voitaisiin antaa ihmiskaupan uhrin mukana seuraaville lapsille, jotka eivät välttämättä ole itse ihmiskaupparikoksen uhreja, mutta jotka ovat saattaneet uhriutua välillisesti tai olla muutoin auttamistoimien tarpeessa.

Auttamisjärjestelmään voidaan ottaa kokonaisia perheitä, jos kaikki perheenjäsenet ovat joutuneet esimerkiksi työperäisen ihmiskaupan uhreiksi. Hallituksen esityksen mukaan erityisesti lapsen edun huomioon ottamisen tulisi olla yksi auttamisjärjestelmän toimeenpanon johtavia periaatteita.

Hallituksen esitys eduskunnalle itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 264/2014 vp) tuotiin eduskunnan käsittelyyn vuoden 2014 marraskuussa, mutta hallitus veti sen pois ennen lakiesityksen toista käsittelyä vuoden 2015 maaliskuussa. Näin esityksen käsittely siirtyy seuraavalle hallituskaudelle.

YK:n vammaisten oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ratifiointi edistyi pitkän odotuksen jälkeen, kun sitä koskeva hallituksen esitys hyväksyttiin eduskunnassa 3.3.2015. Yleissopimuksen voimaantulo edellyttää, että sopimuksen 14 artiklan ratifioinnin edellytykset täyttyvät kansallisessa lainsäädännössä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuteen kohdistuvien rajoitusten sääntelyyn liittyvä hallituksen esitys (HE 108/2014 vp, ns. itsemääräämisoikeuslaki) hyväksytään eduskunnassa. Kyseisen lakiesityksen käsittelyä ei onnistuttu saamaan päätökseen tällä hallituskaudella.

Isyyslain hallituksen esityksen (HE 91/2014 vp) käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin lausuma, jonka mukaan naisparille syntyvän lapsen oikeusturvan kannalta on tarve laatia säännökset siitä, miten lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voidaan vahvistaa.

Lausumassa edellytettiin, että tarvittavat lainsäädäntöehdotukset laaditaan isyyslain uudistamistyöryhmän mietintöön sisältyvän äitiyden sääntelyä koskevan tarkastelun ja siitä annetun lausuntopalautteen pohjalta. Tavoitteena oli, että eduskunta hyväksyy esityksen vielä tämän vaalikauden aikana.

Isyyslain uudistamistyöryhmän mietinnön lausuntopalautteessa kannatettiin erityisesti äitiyden oikeudellista määrittelemistä sekä naisparin vanhemmuuden sääntelyä tilanteessa, jossa lapsi on saanut alkunsa hedelmöityshoidolla. Asia ei edennyt eduskunnan käsittelyyn tällä hallituskaudella.

Niin sanottu tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin eduskunnassa 12.12.2014 tehdyn kansalaisaloitteen pohjalta. Seuraava eduskunta käsittelee tähän liittyviä muutoksia muuhun lainsäädäntöön liittyen.

Lapsiasiavaltuutetun arvio ja suositus

  • Hallituksen toiminta monissa erityisryhmiä koskevissa kysymyksissä on ollut ristiriitaista ja tästä syystä epäjohdonmukaista. Tulevan hallituksen on annettava esitys eduskunnalle yksin maahan tulleiden lasten säilöönoton kiellosta. Lapsia ei tulisi ottaa säilöön missään tilanteessa, vaan kehittää vaihtoehtoisia turvaamistoimenpiteitä. Eduskunnan on käsiteltävä hallituksen esitys eduskunnalle itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta mahdollisimman nopeasti. YK:n vammaisten oikeuksista tehdyn yleissopimuksen voimaantulemiseksi eduskunnan on hyväksyttävä vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuteen kohdistuvien rajoitusten sääntelyyn liittyvät säädösmuutokset.
  • Perus- ja ihmisoikeuksien tuntemista sekä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten juridisen velvoittavuuden ymmärrystä on lisättävä kaikilla hallinnon tasoilla sekä päätöksentekijöiden keskuudessa. Osana tätä tarvitaan tietopohjan vahvistamista muun muassa kieli-, kulttuuri- ja etnisten vähemmistöjen elinoloista sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien lasten ja perheiden kokemuksista.